"Aivan hirveää paskaa. Kysymys kuuluu, ovatko nämä tyypit täyspäisiä?"

He ovat iloisia ja energisiä velikultia, mutta musiikistahan tällainen "poikabändi" ei tiedä yhtään mitään. Levy-yhtiö vain sanelee keski-iän jo taakseen jättäneelle massatuottajalle raamit, joiden pohjalta huolettomat kaksikymppiset laitetaan lauleskelemaan autotune-höysteellä ketjun muodikkaita avainsanoja. Tuotos on valmis kahdessa tunnissa ja hitti on syntynyt. Tarina kuulostaa elokuvakäsikirjoitukselta ja sellaiseksi se jääkin – ainakin meidän osaltamme.

Koska suomalaiset tunnetaan vastaavanlaisista ennakkoluuloista, ajattelin, että olisi kiva avata hieman TCT:n ja artistin arkea muille, sillä let's face it: viikonloput menevät keikoilla ja viisi muuta viikonpäivää onkin aikaa kirjoitella blogia ja biisejä.

Pari kesää sitten julkaistiin meidän ensimmäinen kesähitti "Rannalle", joka loikin urakehityksellemme loistavan pohjan. Kappaleen luomisprosessi ei ollutkaan sitten niin yksiselitteinen. Ensimmäinen luonnos syntyi noin 5 kuukautta ennen valmistumista ja hookina toimi "Di-di-diggaan sun tyylii". Lisäksi säkeistöjen OH MY GOD -räppejä säesti Piippolan vaarin teemamelodia. Onneksi joku meistä tajusi jossakin vaiheessa viheltää pelin poikki ja sanoa, että tää on kyllä  nyt niin helvetin vähä-älyisen kuuloista. Biisi menikin sitten totaalisesti uusiksi. 

Marraskuusta hypättiinkin äkkiä jo maaliskuuhun ja studiokäyntejä alkoi kertymään. Tunnelma alkaa olemaan kireä, kun jälleen yksi meistä kävelee päättömästi ympyrää, toinen näprää sohvalla kännykkäänsä ja kolmas rämpyttää kitaralla Sweet Home Alabamaa. Lopulta biisiä aletaan pyörittelemään lause kerrallaan: vien sut rannalle — ja sieltä suoraan baanalle. Lauseita aletaan kasaamaan peräjälkeensä ja kohta ollaankin c-osassa. Mitäs tähän laitetaan? Emmä tiedä...tää on tällainen zikizikizahzah... Tuottaja kehoittikin jokaisen meistä menemään äänityskoppiin ja mölisemään yhdessä kyseisen maanisen sepityksen noin viisi kertaa.

Biisi ei sitten kuitenkaan ollut vieläkään valmis, sillä työtiimin välisen keskustelun jälkeen pohdittiin bändin imagoa ja sitä, onko "skumppa" liian härski ja provosoiva sana tällaiseen kesäiseen kaikenikäisille suunnattuun kappaleeseen. Lisäksi TCT:n brändin markkinointi saattaisi kaivata fiitin vetoapua, sillä tällainen käytäntö oli muodikasta ja toimivaa! Pitkän pyörittelyn jälkeen kuitenkin todettiin, että sanakirjan mukaan skumppa ei ole alkoholin määritelmä vaan sana kantaa titteliä "juhlajuoma". Skumppa jäi biisiin ja oli aika laittaa vieraileva tähti äänityskoppiin sinetöimään kappaleen.

Rannalle sai siis lopullisen muotonsa noin puolen vuoden työstämisen jälkeen. Lieneekö sitten syy työmoraalissa vai jonkin sortin inspiraatiolukossa. Samaan aikaan työstimme kuitenkin useampaa muuta kappaletta, jotka jatkoivatkin Rannalle-biisin jälkeistä sinkkuputkea.

Vaikka tuo myyttinen "levy-yhtiön valmis tuote" -ajatus saattaakin kuulostaa monesti tavanomaiselta ja totuudenmukaiselta vaihtoehdolta, voin rehellisesti sanoa, että olemme puhdas luonnontuote ja luoneet itse itsemme alun perin. Olemmeko sitten biisiemme perusteella täyspäisiä vai emme? Todennäköisesti emme, mutta hulvattoman hauskaa meillä on ainakin ollut.

Olkoon tässä siis johdanto blogille, joka käsittelee pääosin sitä, mitä popparit minun näkökulmastani tekevät sohvalla.

Ensi kerralla sukellan varmasti ajankohtaisemmin ja syvemmälle biisinkirjoitusessioihin. Mikäli luet TCT:stä ensimmäistä kertaa, voit odotellessa tutustua tuotantoomme:

KATSO RANNALLE-VIDEO TÄSTÄ

T.Miika (Comeetaksi haukkuvat).